Oppaita hengelliselle areenalle.
Pyhän Basileios Suuren käytännöllisestä luostarisäännöstä
aina pyhän Sofroni Saharovin kirkkaisiin ajatuksiin rukouksesta.
Hengellisiä keskusteluja I
|
Kategoria: |
Kirjahylly, Pyhät ja ohjaajavanhukset, Athos, Pyhä Sofroni Essexiläinen, Rukous ja kilvoittelu, Kirkon usko ja opetus |
|
Hinta: |
€24.00 |
|
{{variant.name}}:
|
{{opt.name}}
{{opt.name}}
|
Pyhittäjä Sofroni Essexiläinen (kanonisoitu vuonna 2019 jKr.) on yksi 1900-luvun suurista teologeista ja ohjaajavanhuksista. Hänet tunnetaan erityisesti pyhittäjä Siluan Athosvuorelaisen hengellisenä oppilaana ja elämäkerran kirjoittajana sekä Englannissa Essexissä sijaitsevan Pyhän Johannes Kastajan luostarin perustajana.
Teoksessa Hengellisiä keskusteluja 1 julkaistaan pyhittäjä Sofronin puheita, joita hän piti luostarinsa veljestölle ja sisaristolle viimeisinä elinvuosinaan. Puheiden kirkkaudessa näkyy hänen laaja hengellinen kokemuksensa, jota hän pyrkii välittämään myös nuorelle kilvoittelijapolvelle.
"Munkkius ei ole ihmisten keksintöä. Se on meille ehdoton käsky silloin, kun Pyhä Henki koskettaa henkeämme, kun sitä koskettaa Kristuksen rakkauden tuli - tuo Rakkaus, joka antaa elämänsä, jotta toiset saisivat elää, ja ottaa heiltä vastaan kuoleman."
- pyhittäjä Sofroni
Teoksen on suomentanut Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin nunna Ksenia ja luostari on julkaissut sen vuonna 2019.
Pehmeät kannet, 296 s.

"Pyhät isät, minä olen ensimmäisenä kavaltanut teidän jättämänne perinnön. Ehkä meitä on muitakin. Ottakaa sen tähden vastaan arvottomien lastenne pyyntö:
Olkaa välittäjinämme, rukoilkaa yhdessä Äitimme, kaikkein pyhimmän Jumalansynnyttäjän, Athoksen Kuningattaren kanssa Hänen Poikaansa ja meidän Herraamme, Häntä jonka nimi on painunut syvälle mieleenne ja sydämeenne ja joka oli suussanne "makeampi hunajaa ja mehiläisen mettä". Anokaa, että teidän perintönne säilyisi turmeltumattomana, ettei Pyhän Vuoren perinteen kultainen ketju pääsisi katkeamaan, vaan että se jatkuisi pyhittäjä Pietari Athoslaisesta aina Vuoren viimeiseen munkiin saakka."
- lainaus arkkimandriitta Kerubimin kirjasta "Jumalanäidin puutarha"