Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä pelasta meidät!
Jumalan pyhät, rukoilkaa Jumalaa meidän puolestamme!
Pelasta minut on ylempänä kuin
Rukoile minun puolestani. Ja
Armahda minua on ylempänä kuin
Pelasta minut,
minkä vuoksi käytämme sitä vain rukoilessamme
Kristusta.
+ Arkkimandriitta Efraim,
Pyhien Antonios Suuren ja apostoli Andreaan skiitta,
Athosvuori
RUKOUSNAUHAN HISTORIA
Kun lukutaidottomien luostarikilvoittelijoidenkin oli erämaassa hyvä saavuttaa rukouksillaan tietty lukumäärä, he toistelivat ulkoa oppimiaan psalmeja tai niiden jakeita ja laskivat näitä rukoushuokauksiaan pikkukivien avulla. Rukous kohosi kohti Taivaita, ja pieni kivi pudotettiin astiaan. Ymmärrettävästi tällainen kivien paikasta toiseen siirtely ei ollut kovinkaan käytännöllistä, joten ihmisiärakastava Jumala näki hyväksi lähettää erään tunnetun pyhän isän luo ylienkelinsä neuvomaan toisenlaiseen laskentatapaan.
Näin pyhä ylienkeli Gabriel laskeutui taivaasta pyhittäjäisä Pakomios Suuren (+ 346) luo ja neuvoi, että rukousten laskemiseen olisi hyvä käyttää nauhaa, jossa on solmuja. Solmujen piti kuitenkin olla tietynlaisia, sillä ihmiskunnan vihaaja oli monesti availlut niitä ja näin sotkenut laskuja. Kuinka paholaisen sai pitämään näppinsä irti rukousnauhasta? Pyhän Ristin avulla! Rukousnauhan jokainen solmu koostuu yhdeksästä rististä. Ristin edessä paholainen vapisee, ja yhdeksän lukuna muistuttaa enkeliluokkien lukumäärästä. Tällaisen oikeaoppisen rukousnauhan ylienkeli Gabriel ojensi vasemmalla kädellään pyhälle Pakomiokselle, suurelle yhteiselämäluostarien perustajaisälle.
Kuvan fresko on Zrzen Kristuksen Kirkastumisen luostarista
(public domain)
YLEISTÄ RUKOUSNAUHASTA
Rukousnauhojen pituudet vaihtelevat, 100 solmua, 50 solmua sekä 33 solmua ovat yleisimmät. Pienet sormirukousnauhat sisältävät 12 solmua ja pitkät 300-solmuiset rukousnauhatkin on tarkoitettu käyttöön. Joskus rukousnauhoja tehdään myös koristeiksi esimerkiksi ikoninurkkaan.
Rukousnauhan perinteinen materiaali on musta lampaanvilla - nykyisin käytössä on myös muita materiaaleja.
Rukousnauhan päässä on punottuna risti, jonka alle on usein - mutta ei aina - laitettu tupsu.
Pieni punainen langanpätkä tupsussa ei ole yleinen, mutta löytyy joistakin rukousnauhoista (paholaisen hämäämiseksi). Tietyin välimatkoin sijoitetut helmet (kreikkalaisessa perinteessä 100-solmuisessa helmet ovat 25 solmujakson välein ja slaavilaisessa perinteessä puolestaan usein 10 solmujakson välein) rytmittävät rukousnauhaa pienempiin osuuksiin.
Rukousnauhaa käytetään rukoillessa, erityisesti ja yleensä Jeesuksen rukousta - mutta myös muita lyhyitä rukouksia.